SENIORIT DIGILOIKKAA

KEHITYSSUUNNITELMA

Toimintaehdotus seniorien digisovellusten kehittämiseen korona-aikaa hyödyntäen

SENIORIT DIGILOIKKAA JA EU

Suomessa on herätty covid-19 pandemian aikana vihdoin siihen, että erityisesti senioreiden digipalveluja -ja osaamista tulee kehittää. Todennäköisesti tämä koskee useita muitakin maita EU:n alueella.

Seuraavassa esitettävä kehityssuunnitelma on kuvattu Suomen senioreiden näkökulmasta, mutta samankaltaisia ongelmia ja kehityskohteita löytyy varmaan muualtakin.

Jos kehityssuunnitelma kohdennetaan koko EU:n alueelle, sillä saavutetaan lukuisia hyötyjä.

kehitettävät ohjelmat olisivat koko EU:ta kattavia.
määrättyjen digipalveluiden käyttö olisi maasta riippumatonta
henkilön ollessa kotimaan ulkopuolella, voitaisiin digipalveluja tehostaa esimerkiksi terveyteen, liikenteeseen, viranomaisiin, rahalaitoksiin liittyvissä asioissa
tiedonkulku kriisitilanteissa saataisiin tehokkaammaksi ja yhdenmukaiseksi

Toimintaperiaate EU-tapauksessa:

kartoitetaan ja analysoidaan eri maissa tilanne, kuten Suomessakin (kts. kehityssuunnitelma)
käytetään samoja kehitettäviä ohjelmistoja tilanneanalyysiin
löydetään ne yhteiset ongelmat ja palvelutarpeet, jotka eivät ole pelkästään kansallisia
käynnistetään EU-tasolla kehitysprosessi
Suomi voisi toimia pilottina

LÄHTÖKOHTA

Vaikka koronavirus meitä vaivaakin pahasti lähes koko kansakunnan osalta, niin tästä tilanteesta on mahdollisuus myös löytää myönteisiä mahdollisuuksia.

Ikäihmisten ja muidenkin karanteeniolosuhteet ovat tuoneet lähes ainoiksi henkilöiden välisiksi kontaktipinnoiksi digitaaliset palvelut. Tunnetusti digimaailmaa ei ole suunniteltu ja toteutettu riittävästi senioriväestöä ajatellen.

Nyt olisi oiva hetki tehdä tähän suunnanmuutos. Suomihan on muutenkin yksi digimaailman kehityksen kärkimaista, joten kehittämispotentiaalia varmasti tarvittaessa löytyy.

Kun nyt käytännössä senioreidenkin on pakko turvautua digipalveluihin, olisi hyvä mahdollisuus samalla miettiä niiden käytettävyyttä ja mitä lisäpalveluja kaivattaisiin.

Harva seniori on siinä tilanteessa, että digitaidot ovat olleet jo opiskelu- ja työelämässä luonnollisia asioita. Tällöin myös ajatusmaailma digipalveluiden logiikasta voi olla hyvin erilainen kuin henkilöillä, jotka ovat siihen melkein syntyneet.

Ei voi myöskään liikaa korostaa sitä, että erityisesti senioreille suunnattujen huijausviestien määrä on koko ajan lisääntynyt.

Tärkein lähtökohta kehitystyön onnistumiselle ja motivoinnille on, että myös yhteiskunnan tuki on riittävän vaikuttava, koska tässä on mahdollisuus parantaa merkittävästi ikäihmisten elämän laatua nyt ja tulevaisuudessa, ei pelkästään pandemian aikana.

TAVOITTEET

Seniorit digiloikkaa -kehitysprojektin tavoitteina on kehittää senioreiden digipalveluja sekä erityisolosuhteisiin että jatkuvaan käyttöön.

Keskeistä on, että digipalvelujen kehittämistä katsotaan ensi sijassa seniorin omasta näkökulmasta, ei pelkästään kehittäjien ja palveluiden tarjoajien.

Tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:

saada senioreiden näkökulma huomattavasti paremmin esille eri digipalveluissa
löytää uusia ikäihmisille tärkeitä sovellus- ja palvelukohteita
löytää keskeisimmät oppimistarpeet ja -tavat digimaailmassa
lisätä vuorovaikutusta digisukupolven ja senioreiden välillä, mutta samalla vähentää tarvetta tukihenkilöiden käyttöön
luoda keskusteluympäristö seniorien digiongelmien ratkaisemiseksi
ideoida digikäytön kehittämistä erityisolosuhteissa kuten pandemian aikana
saada syvällisempää tietoa ja opetusta digisovellusten hyötykäytöstä eri alueilta
analysoida ja vaikuttaa sovellusten jatkokehitykseen kommentoinnin kautta
löytää tavat, joilla erityisesti senioreille suunnatut huijausviestit saadaan ehkäistyä

EDELLYTYKSET ONNISTUMISELLE

Aivan ehdoton edellytys kehitysprojektin onnistumiselle on, että saadaan riittävän laaja ja motivoitunut seniorien kehitysjoukko, jotta nykytilan analyysi ja kehitysehdotukset ovat riittävällä pohjalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykytilan analyysiä ja kehitysehdotuksia varten tehtävä kyselysovellus tulee saada mahdollisimman automaattisesti mahdollisimman monen seniorin ulottuville.

Yhteiskunnalla ja muilla vastuullisilla toimijoilla on tässä nyt ratkaiseva rooli motivoinnin ja resurssoinnin osalta.

TOIMINTAPERIAATTEET

Kuka olisikaan parempi kehittäjä kuin seniori itse. Toki tueksi tarvitaan myös eri alojen asiantuntijoita kehitysehdotusten analysointiin, tuottamiseen ja niiden toteutukseen.

Kyselytutkimuksella kerätään senioreiden käyttökokemuksia ja mielipiteitä digisovelluksista ja -palveluista. Tiedot kerätään yhteiseen avoimeen ideapankkiin, jota esimerkiksi operaattorit voivat tarjota. Kyselytutkimukseen tarvitaan mobiilisovellus, joka tallentaa senioreiden vastaukset pilvitiedostoon, ideapankkiin.

Tutkimus jakaantuu useampaan osaan, jossa kartoitetaan senioreiden kokemuksia olemassa olevien digipalveluiden käytöstä, kysytään ideoita uusien lisäpalvelujen tarpeellisuudesta, miten digipalveluiden oppimiskäytäntöjä voitaisiin kehittää ja mitä digitarpeita erityisolosuhteet kuten pandemia tuovat mukanaan. Vaikka seniorit ovat tutkimuksen pääroolissa, niin muutkin asiasta kiinnostuneet voivat osallistua kyselytutkimukseen ja on toivottavaakin.

Kun ideapankkiin on tullut riittävästi tutkimustuloksia, niin seuraavana vaiheena on tietojen analysointi jatkokäsittelyä varten. Analysointi tapahtuu kolmikantaisesti; henkilöiden kommenttien perusteella, tekoälyn analysoinnista ja asiantuntijaraadin päätelmistä.

Analyysin perusteella valitaan kehityskohteet toteutusvaiheeseen. Jos kehityskohteille löytyy koti eli kehittäjä, ne jatkavat kohti tuotantoa.

Kaikille kehityskohteille varsinkin julkisesti rahoitettaville tulee olla aina täysin avoin seuranta.

Seurantasovellus tuottaa sekä tilastotietoa että suoraa dataa SenioritDigiloikkaa- kehitysprojektin eri vaiheista. Seurantasovellukseen sisältyy myös osio, jossa voidaan ideoida jatkokehitystä.

Kehitysprosessi tulee olla jatkuvaa, jotta seniorien digiloikka ei jää kertaluonteiseksi.

Lue lisää

OTA YHTEYTTÄ

MARTTI LÄÄPERI

martti.laaperi at elisanet.fi

TUOMO LÄÄPERI

tuomo.laaperi at outlook.com

contact